Matkallani parempaan työvaatteeseen
"Äiti ompeli perheemme vaatteet hyvin huolellisesti, laadukkaista materiaaleista ja kestämään käyttöä. Tämä on varmasti yksi syy, miksi 90-luvulla, valmistumiseni tienoilla voimakkaasti noussut pikamuotibuumi tuntui minusta jo silloin järjettömältä ja kohtuuttomalta."
Ei minulla koskaan ollut erityisiä tavoitteita opiskelun tai uran suhteen. Olen vain tehnyt asioita, jotka ovat tuntuneet itsestäni tärkeiltä, valintoja, jotka perustuvat arvoihini ja tekoja, joiden jälkeen on helppo katsoa peiliin. Olen kuunnellut sisäistä ääntäni, tarkkaillut muiden tarpeita ja pyrkinyt löytämään niihin ratkaisuja. Insinöörisieluinen muotoilija, sanovat monet. Kaukana kaupallisesta, mutta aina valmiina palvelemaan, kuvailisin itse.
VASTUULLISEN LUOVUUDEN OPINNOT
Jo opintaipaleeni alkuvaiheessa olin kiinnostunut laadusta ja rakenteista, tekstiili- ja materiaalitekniikoista. Aloitin opinnot Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Opintojen edetessä huomasin, että teknisyyden ja teoreettisuuden ohella myös visuaalinen suunnittelu tuntui yhä enemmän omalta. Jatkoin opintoja Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuus oppilaitoksessa, josta valmistuin vaatesuunnittelijaksi, opinnäytteen aiheena Työvaatteen suunnitteluprosessi. Toimittuani alalla jo pitkään täydensin vaatesuunnittelun opintoja yrittäjyyteni ohella Aalto yliopistossa ja valmistuin Taiteen maisteriksi opinnäytteen aiheena Vastuullinen luovuus. Kiinnostuksestani kestävään kehitykseen ja vahvasta uskosta siihen, että vastuullisuus tulee olemaan osa yritysten perustoimintoja suoritin 2000 luvun alkupuolella myös Helsingin kauppakorkeakoulun Vastuullisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot. Vaikka opinpolku koulutuksineen ja työpaikkoineen on ollut melko laaja, on johtotähtenä aina kulkenut kestävä suunnittelu.
VAATTEITA TARPEESEEN JA LISÄÄMÄÄN IHMISTEN HYVINVOINTIA
Vaikuttaminen ihmisten hyvinvointiin vaatteiden kautta nousi pian yhdeksi tärkeimmistä arvoista työssäni. Halusin suunnitella vaatteita, joilla on funktionaalinen tarve - vaatteita, jotka kestävät aikaa, käyttöä ja katseen. Vaihtoehdoiksi nousivat tuolloin urheiluvaatteet, työvaatteet ja lastenvaatteet. Työvaatteet valikoituivat lopulta osin työharjoittelupaikan kautta, mutta myös siksi, että näin työvaatepuolella muutostarpeen. Tuohon aikaan työvaatteita pidettiin usein vain ‘pakollisena pahana’, eivätkä ne omasta mielestänikään olleet kovin mukavia käyttää tai kauniita katsella, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Vaatteet olivat usein unisex mitoitusta, mikä tarkoitti erityisesti naisten vaatteissa ylisuurta ja työssä jopa vaarallista mitoitusta. Brändiä tuotiin esille lähinnä kosmeettisesti värin kautta eikä pureuduttu sen tarkemmin yrityksen olemassaolon syihin tai tavoitteisiin. Halusin luoda työvaatteita, joissa viihdytään, jotka viestivät käyttäjän ja kohderyhmän arvoja ja joiden materiaalit on tarkkaan ja harkiten valittuja myös käyttömukavuudeltaan. Ennen kaikkea halusin suunnitella vaatteita, joissa kantaja tuntee olonsa hyväksi koko työpäivän ajan ja jotka saavat tuntemaan ammattiylpeyttä.
Tänä päivänä puemme ihmisiä tasapuolisesti, miehiä ja naisia, pitkiä ja pätkiä, pieniä, suuria ja keskikokoisia, omenoita, päärynöitä, ihan kaiken kokoisia elämän hedelmiä, ensimmäisistä kesätyöpaikoista eläkevirkaan. Ikähaitarimme on kaikki välillä 16-65 vuotta. Valtaosa tuotteista kattaa miesten koot 44-68 ja naisten koot 30-58. Mallistostamme löytyy myös tuotteita vartalotyypin mukaan. Olemmekin saaneet kiitosta juuri siitä, että suunnittelemamme tuotteet sopivat kaikille, ikään tai kokoon katsomatta.
Työvaatesuunnittelussa insinööritaustasta ja kiinnostuksesta tekniikkaan on ollut paljon hyötyä, sillä suunnittelussa on hyvä ymmärtää tekstiilien rakenteita ja kuitusisältöjä sekä niiden vaikutus kestävyyteen ja tietää mikä materiaali toimii missäkin työssä ja käyttöympäristössä parhaiten. Myös kiinnostus urheiluvaatteisiin näkyy suunnittelemissani työvaatteissa, joissa mukavuus, kestävyys ja tekstiilien hengittävyys ovat yhtäaikaa keskeisessä roolissa.
Suunnittelutyöni alkaa aina tutustumisella asiakkaan toimintaan perinpohjaisesti. Haluan sukeltaa syvälle asiakkaan työhön ja toimintaympäristöön, jotta voin ymmärtää täysin, mitä työvaatteelta vaaditaan ja minkälaisia ominaisuuksia vaatteella tulee olla, jotta työnteosta tulisi vielä mukavampaa. On vaatinut uudisraivaajan otetta luoda alalle uusia käytäntöjä, joissa suunnittelija on mukana asiakkaan luona havainnoimassa, ratkaisemassa, haastattelemassa ja presentoimassa sekä kutomossa, neulomossa ja kokoonpanossa ratkaisemassa uusien innovaatioiden tuotannollisia haasteita. Urani alussa meidät suunnittelijat istutettiin omaan kuplaamme ratkaisemaan asiakkaan haaste, josta meillä tosiasiassa oli käytettävissä vain välikäden tietoa. Pyrin itsepintaisesti eroon tästä roolista ja ajanmyötä niin yritysten johto kuin myyntikin yllättyi positiivisesti siitä voimavarasta, jonka suunnittelija voi muooiluajattelullaan tuoda mukanaan projekteihin. Muotoiluajattelu ymmmärtää asiakkaan tarpeen ja mahdollistaa sen ratkaisemisen myös valmistavan yrityksen näkökulmasta.
Kun asiakkaan käytännön tarpeet ja materiaalit ovat tiedossa, annan vuoron luovuudelle. Usein suunnitelma valmistuu ajatuksissa lenkillä tai luonnon helmassa oleillen, meren tai järven läheisyydessä. Vasta suunnittelutyön lopuksi ikäänkuin tulostan työn paperille piirtäen ja koneella muokaten, saadakseni aikaan esityksen, jonka avulla jatkan kommunikointia asiakkaan kanssa yhteisen vision toteuttamiseksi.
UNELMANA VASTUULLISEMPI VAATETEOLLISUUS
Valitsin työvaatteet jo 90-luvulla muodin sijaan, syystä, sillä halusin toimia kestävällä tavalla, luoda käyttötarkoitukseen sopivia ja mukavia arjen vaatteita. Samaa mahdollisuutta ei kertakulutus -muodin puolella ollut ja halusin toimia arvojeni mukaisesti. Vielä tuolloin ei kovinkaan voimallisesti puhuttu vastuullisuudesta. 2000-luvulle tultaessa, maailman tapahtumista ja kiihtyvästä tehokkuusajattelusta johtuen ymmärsin kuitenkin, että muutos oli tulossa. Aivan alkuun tuo muutos liittyi yritysten maineenhallintaan ja keskustelu vaihtui sittemmin puheeksi taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. Aloin itsekin etsiä ratkaisuja ja kyseenalaista yritysten tapaa toimia mahdollisimman tehokkaasti, ihmiset ja ympäristö unohtaen. Ymmärsin, että voimme tähdätä parempaan niin ihmisten hyvinvoinnissa, turvallisuudessa kuin ekologisemmissa materiaaleissakin, taloudellisuutta unohtamatta.
.
Aloin aktiivisesti vaikuttaa kangastehtaisiin etsien ekologisempia materiaalivaihtoehtoja, kyseenalaistin halvalla teettämisen ja taloudellisen edun tuotteiden laadun kustannuksella. Halusin myös mahdollistaa koko toimialan kehittymisen vastuullisemmaksi. Olenkin siksi toiminut alalla varsin laajasti vastuullisuuden pioneerina ja vaikuttajana. Suoritettuani Vastuullisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot, toimin yhteispohjoismaisen tekstiili- ja vaatetusalan hankeen CSR koordinaattorina ja neuvonantajana. Pidin asiaa tärkeänä ja tein työtä vapaaehtoispohjalta oman yrittäjyyteni ohella. Lisäksi toin suunnittelijoiden ja vaatealan yrityksien ulottuville kansainvälistä ekologisten materiaalien kirjastoa, johon oli koottu laaja kokoelma sen hetken ympäristöystävällisimpiä tekstiili-innovaatioita.
.
2010 aloitin myös yhdessä tiimini kanssa työn suuren unelmani, vastuullisen muodin ekosysteemin kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli luoda systeemi, jossa pienet designervetoiset muotialan brändin yritykset saavat kaikki toimintaansa tarvittavat resurssit samasta paikasta. Olimme aikaamme edellä, unelmani ei saanut siipiä alleen vaan tyrehtyi pitkälti alan luutuneisiin käytäntöihin sekä resurssien puutteeseen. Tänä päivänä on ollut hienoa seurata kuinka erilaiset pienten ja suurien brändien väliset yhteistyömallit saavat tuulta alleen. Kukapa tietää, ehkä minäkin jonain päivänä taas kaivan projektin parhaat opit esille uudelleen. Tuolloin unelma oli kuitenkin liian kallis toteutettavaksi ja lisäksi se alkoi syödä kohtuuttomasti aikaa omalta ydinosaamiseltani, työvaatesuunnittelulta.
.
Olin vähällä luopua alkuperäisestä unelmastani luoda parempia työvaatteita. Onneksi palasin vielä juurilleni, sillä tämä tie vaikka vaatiikin kurinalaisuutta, on myös varsin antoisa. Tänä päivänä tuon työvaatteen parhaat puolet, kestävyyden ja käyttötarkoituksen, ihan kaikkiin arjen vaatteisiin, tiskille ja tiskin taakse, kotitoimistoon ja konttorille, työhön ja yöhön.
MUOTOILU PALKINNOT
Helsingin kaupungin sairaalavaatteet 2000
Postin työvaatteiden konseptikilpailu 2002
VR työvaatteet 2008
Naispuolisen papin virka-asu 2008
Vuoden Huiput, Tuotemuotoilu-sarjan Hopeahuippu 2011
Ornamo Palkinto, Vuoden muotoilija 2015
Veikkauksen työasut 2018
"Kaikista saamistani tunnustuksista se suurin palkinto on nähdä suunnittelemani vaatteet käytössä, ihmisen iholla, vielä vuosien jopa vuosikymmenten päästä. Silloin tiedän onnistuneeni tavoitteessani luoda aikaa, käyttöä ja katseen kestäviä, mukavia arjen vaatteita."
Työniloa sinulle toivottaen!
Kirsimari