Mitkä ovat tämän hetken työvaatetrendit ravintola-alalla, esimerkiksi väreissä, materiaaleissa ja asusteissa? Miten keittiöissä ja salin puolella pukeudutaan nyt?
Musta on uusi musta myös työvaatteissa. Sen ajattomuus pitää pintansa. Mustaan tuodaan eloa toisistaan poikkeavin struktuurien, esimerkiksi yhdistämällä mattamustaa, denim mustaa ja kiiltävää.
Myös murretut sävyt tekevät tuloaan ekologisuuden ja eettisyyden myötä. Niillä voidaan visuaalisesti heijastella luonnonläheisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Itse olen kovin pragmaattinen vastuullisuuden suhteen ja rohkaisenkin asiakkaita ilmaisemaan omaa vastuullisuuttaan aidosti omien relevanttien lähtökohtien kautta, esimerkiksi kiinnittämällä huomioita materiaalien ja ompelun laadukkuuteen, pidempään käyttöikään ja huoltohelppouteen, kuten pienempiin, ympäristöystävällisempiin pesulämpötiloihin sekä materiaalien kestävyyteen. Nämä eivät ole niitä näkyvimpiä vastuullisuuden ilmentämismuotoja, mutta mielestäni ne kertovat vielä aidommin yrityksen vastuullisuudesta kuin esimerkiksi pintapuoliset värit tai ympäristömyönteisyyden kannalta hyvinkin moniselitteiset materiaalisisällöt.
Sävy sävyyn asukokonaisuuksissa yhdistellään raskasta ja kevyttä, mattaa ja kiiltävää, rentoa ja istuvaa, tummia sävyjä kovissa materiaaleissa ja vaikkapa pehmeitä flanelleja. Mustan rinnalla tumma navy sininen tekee uutta tuloaan. Myös maanläheiset, neutraalit sävyt, hiekka, khaki, murretut vihreät ja ruskeat nousevat. Neutraaleja värejä tehostetaan kirkkaamilla väreillä, joilla halutaan tehostaa yrityksen arvoja, asenteita tai vaikkapa lifestyle suuntausta. Pieninä annoksina poikkeavat värit herättävät huomioita ja antavat yksilöllisen tai erottuvan ripauksen, olematta kuitenkaan liian poikkeavia tai voimakkaita.
Mitkä asiat vaikuttavat työvaatevalintoihin? Miten arvot näkyvät työvaatevalinnoissa?
Vastuulli
Ajassa voimakkaasti näkyvä yksilöllisyys näkyy myös yhteisöllisessä pukeutumisessa. Työvaatekokonaisuus on yhtenäinen ja hallittu, mutta työntekijällä on mahdollisuus valita ja kerrostaa pukeutumistaan itse valitsemallaan tavalla, tyylillisesti ja omaa käyttäjäkokemustaan tukien, esimerkiksi yksilölliset lämpöominaisuudet, vartalon muoto ja henkilökohtainen tyyli huomioiden. Tuotteiden ajattomuus on itselleni ollut koko uran mittainen arvovalinta, sillä haluan suunnittelemieni vaatteiden kestävän käytössä mahdollisimman pitkään ja näin kantaa oman osuuteni ympäristön huomioimisessa. On ihastuttavaa, että myös asiakkaat ovat alkaneet vaalia kestävän kehityksen arvoja. Konstailemattomien, aidosti toimivien ja ajattomien vaatteiden hurmalla ei ole viimeistä käyttöpäivää. Rehellisiä vaatteita ei ole suunniteltu vain yhteen tiettyyn aikaan tai ympäristöön, vaan niiden käyttötarkoitus on relevantti vuosiluvusta ja vallitsevista trendeistä huolimatta.
Mitä uutta alalla tapahtuu? Onko esimerkiksi nousevia työvaatetrendejä?
Aitous, rentous, mukavuus, konstailematon funktionaalisuus – siinä tärkeimmät. Työvaatteen ei tule kuitenkaan olla liian rento. Uskottavuuden lisäämiseksi ja mielenkiinnon herättämiseksi ripaus formaalia rennon rinnalle, vaikkapa istuvin leikkauksin tai siisteine pinnoin, on sallittua, jopa toivottua. Konstailematon funktionaalisuus tarkoittaa ettei pyörää tarvitse keksiä uudelleen, kun maailma on täynnä hyviä ratkaisuja, jotka aidosti palvelevat käyttäjänsä työnteon helpottamista ja työniloa.
Ajattomuus, nostalgisuus, yksinkertaisuus ja vanhan, olemassa olevan arvotus nostavat päätään. Ihmiset kaipaavat hitaampaa elämää, rauhaa ja tekemisen tuntua. Käsityöläisyys on arvostettua. Toivon, että sama suuntaus, ammattilaisuuden arvostus omassa itsessä, yhteisössä ja asiakkaiden keskuudessa, tulee yhä voimakkaammin esille. Toivon, että ihmiset arvostavat omaa ammattitaitoaan ja kantavat itseään ja työasuaan, ulkoista ammattinsa ilmentymää, ylpeydellä. Työvaatteissa saa näkyä, että näissä vaatteissa osataan asia, liataan kädet ja ylpeänä kokeillaan uutta. Ammattilaisuudessa on ripaus vanhan ajan romantiikkaa materiaaleja, kuten denimiä ja nahkaa, myöden. Ehkä ilmiö on myös jonkinlainen vastaisku tehokkuudelle, teknologialle, digitalisaatiolle ja automaatiolle.
Päähineet tekevät tuloaan, oltuaan kautta vuosikymmenten mallistojen kompastuskiviä, joihin oikein kukaan ei halua pukeutua, mutta jotka turvallisuus- ja hygieniasyistä kuuluvat moneen käyttöympäristöön. Nyt beaniet, capsit, kipparilakit ja tupsupäähineet osa uskottavaa tai leikkimielistä pukeutumista. Päähineiden lisäksi myös muut asusteet kuten erilaiset olka- ja vyölaukut on huomattu työtä helpottavina elementteinä. Kaikkia työvälineitä ei tarvitse sulloa taskuihin.
Miten työvaatetrendit ovat muuttuneet ravintolapuolella?
Olen iloinen siitä, että työvaatteiden kliinisyys, ne perinteiset ominaisuudet, kuten turvallisuus ja huoltohelppous ovat siirtyneet taka-alalle ja saan suunnitella tuotteita, jotka ovat käyttäjälleen miellyttäviä, iholla mukavia ja tukevat ennen kaikkea käyttäjänsä ammattiylpeyttä ja yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä unohtamatta. Työvaatteet ovat myös aiempaa rennompia leikkauksiltaan. Niissä on mukavampi olla ja tehdä työtä. Samalla vaatteet ovat yhä funktionaalisempia. Käytännöllisyys näkyy tuotteiden muunneltavuudessa juuri kyseiseen työhön. Rentouden tuulahduksesta huolimatta, ripaus formaaliutta, kontrastina ja uskottavuutta tuomaan, on työ- ja ammattipukeutumisessa paikallaan.
AROMI 1/2020 | julkaistu 9. tammikuuta 2020 | Kirsimari Kärkkäisen haastattelu työvaatetrendeistä